Huumori henkisenä oppaana

“Läheltä katsottuna elämä on tragediaa, kaukaa katsottuna se on komediaa.”

Muutin syksyllä 2013 Lissaboniin tuntematta kulttuuria, kieltä tai työtä, jota olin hakenut. Olin pihalla. Aloittamassa alusta tuntemattomalla maaperällä. Ensimmäisenä päivänä istahdin lähikuppilaan ja avasin lehden. Katseeni jäi mainokseen, jossa siteerattiin ihailemani Charles Chaplinin lausahdusta: A Visto de perto a vida é uma tragédia, vista de longe é uma comedía.

Läheltä katsottuna elämä on tragedia, kaukaa katsottuna se on komedia. Tämän lauseen suomentamisesta nousi johtotähti, jota aloin tutkiskella. Mitä koomista voin nähdä hetkessä, jossa olen yksin sydän syrjällään uudessa kulttuurissa, pihalla kuin Pohjolan lumiukko?

Aloin hetkittäin tarkastella reaktioitani, päänsisäistä tragediaani komediana, joka tapahtuu jollekin toiselle, joka muistuttaa erehdyttävästi minua. Aloin tuntea myötätuntoa tätä dramaattista, poloista hahmoa kohtaan.

Mutta miten tämä kaikki liittyy henkiseen harjoitukseen, joogaan tai meditaatioon, jotka usein näyttävät aika vakavilta puuhilta?

On tärkeää, että suhtaudumme kunnianhimoisesti meille tärkeisiin asioihin. Tätä tukee joogafilosofiasta tuttu Tapas, palava into ja sinnikkyys harjoitella ja toimia itselle tärkeiden asioiden hyväksi. Elämässä tasapaino sinnikkään eteenpäin menemisen (yang) ja hellittämisen (yin) välillä on elintärkeää. Tässä tasapainottelussa ystävämme hellittävä huumori voi astua näyttämölle.

Huumori on nimittäin laji, joka kertoo tavastamme katsoa maailmaa. Huumori toimii monella tasolla: On vahvaan vallankäyttöön ja alistamiseen, itsensä vähättelemiseen sekä selviytymiseen liittyvää huumoria. Tunnistan omassa arjessani hyvin muun muassa selviytymiseen liittyvän huumorin, kun huomaan suoltavani kummallisia vitsejä jännittävässä tilanteessa. Naurun avulla mieli pyrkii vapauttamaan jännitystä kehosta.

Kun elämä heittää eteen absurdin määrän haasteita ja uusia tilanteita, olet ehkä saattanut kohdata hetken, jossa on vain nostettava kädet ilmaan ja antauduttava. Elämän yllättävää luonnetta kutsutaan joogisessa filosofiassa Lilaksi. Lila on elämän jumalallinen leikki, jonka pyörteissä meidän on navigoitava, vastustellen tai antautuen.

Näissä hetkissä parrasvaloihin voi astua huumorin lajeista rakkain: huumori, joka on täynnä myötätuntoa itseäsi kohtaan. Tämän huumori yleisö voi olla aluksi vaativa, mutta kun saat sen puolellesi, on yhteinen loppuelämänne keveämpi yhdessä.

Myötätuntoinen huumorin asenne liittyy omalla tielläni klovnin mielentilaan. Klovnin mielentila on minulle elämän avoin ihmettelijä, sydämellä eläjä ja mutkattoman rehellisyyden perikuva. Tätä klovnin mielentilaa olen saanut syventää muun muassa henkisen opettajan, klovni Didier Danthoisin opissa teneriffelaisen vuoren laella. Danthois kutsuu löytämään oman sisäisen, rakastettavan hölmönsä, klovnin, ja valjastamaan sen meditatiiviseen työskentelyyn. Näin kaksi minulle rakasta asiaa, kehollinen henkinen harjoitus ja klovneria ovat kohdanneet ja löytäneet yhteyden. Työskennellessäni Didierin kanssa tunnistin itseeni suuntautuvia absurdeja odotuksia ja tuomitsevaa sisäistä puhetta, joita lähdin tutkailemaan hengitellen punanenäisen työskentelyn kautta. Nenällä tai ilman, halusin löytää keinoja ujuttaa klovnin logiikkaa arjen tilanteisiin. Siispä olen alkanut aika ajoin kysyä;

Mitäpä jos tässä hetkessä tarkastelisimme omaa päänsisäistä tragediaamme pehmeästi kauempaa? Mitä jos suhtautuisimme suureen tarpeeseemme suorittaa ja hallita elämää ripauksella huumoria, ehkä jopa naurahtaisimme tilanteelle? Mitäpä jos suostuisimme katsomaan itseämme osana elämän suurempaa leikkiä?

Ajatus elämän (omituisesta) huumorista ja leikistä auttaa minua ajoittain löytämään sisäistä väljyyttä haastavissa tilanteissa. Huumori tuo perspektiiviä suorituskeskeiseen elämään. Pysäyttämällä päänsisäisen tragedian itsemyötätuntoisella huumorilla saatat huomata naurahtavasi lempeästi keskellä ryppyotsaisen suorittamisen tai täydellisyyden tavoittelun.

Näin voimme harjoitella itsemme näkemistä rakastettavien lasien läpi tilanteessa kuin tilanteessa.

Pienenä sympaattisena hahmona osana isompaa kokonaisuutta.

Tämän pienuuden ymmärtäminen on suurta.

Toivon sinulle sisäistä väljyyttä elämän yllättäviin hetkiin!

Lämmöllä,
Anni

Previous
Previous

Sumun sylissä - matka meditaatioon

Next
Next

Joogaopettajan myytit